Vampyyrit ovat jälleen muodissa. Kuuminta tavaraa tällä hetkellä on True Blood -sarja, joka perustuu Charlaine Harrisin 2000-luvulla kirjoittamaan kirjasarjaan Southern Vampires Mysteries. Harrisin luoma maailma on eräänlainen vaihtoehtohistoria, jossa vampyyrit ja muodonmuuttajat ovat osa maailman luonnonmukaista kuvastoa. Tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen Bon Temps -pikkukaupunkiin Lousianaan, ja tv-sarja on päivitetty sijoittumaan aivan nykyhetkeen. Suomessa True Blood alkaa pyöriä YLE:ltä tammikuussa 2010, ja kesällä uutisoitiin, että Hollywoodissa uraa luova Peter Franzén on saanut pienen roolin sarjan toiselta kaudelta.

Perusasetelma esitellään ensimmäisen jakson alussa. Öiseen aikaan matkustava nuoripari näkee Tru Blood -mainoskyltin tienposkessa ja pysähtyy ostoksille. Huoltoasemaa pitävä metallimieheltä näyttävä korsto pelottelee nuoria, jotka haluaisivat ostaa verta. Taustalla hiippaileva punaniskalta näyttävä metsästäjäasuinen kaveri tuntuu viattomalta asiakkaalta, kunnes hermostuu myyjän feikkaukseen ja paljastaa pienet terävät kulmahampaansa. Samaan aikaan televisioruudulla näkyy keskusteluohjelma, jossa Vampyyriliigan edustaja, vaaleahiuksinen ja jakkupukuinen nainen vakuuttaa, ettei ihmisten enää tarvitse pelätä vampyyrejä. Kun japanilaiset keksivät synteettisen veren, ovat vampyyrit voineet siirtyä ihmisille terveelliseen dieettiin ja tulla osaksi yhteiskuntaa - johon he ovat jo vuosisatoja vaikuttaneet.

Sarjan päähenkilöä on Sookie Stackhouse (Anna Paquin, joka tunnetaan surullisenkuuluisasta elokuvasta Piano), tarjoilijana työskentelevä tytönheitukka, joka päällisin puolin vaikuttaa hieman yksinkertaiselta. Kaikki ei ole aivan siltä miltä näyttää: Sookie on telepaatti, ja yrittää koko valveillaoloaikansa pitää toisten ajatukset loitolla mielestään. Parhaimpia ystäviään, kuten baaria pitävää Samia, sekä baarissa tarjoilevaa Taraa hän ei tehdyn sopimuksen mukaisesti skannaa, mutta satunnaisten asiakkaiden likaisia ja tungettelevia ajatuksia on vaikea torjua. Sookie on kärsinyt kyvyistään jo lapsesta saakka, eikä niitä sarjan ensimmäisen kauden aikana vielä perustella. Sookien näennäinen yksinkertaisuus on eräänlaista uhkarohkeutta, joka perustuu siihen, että hän yleensä tietää, mitä toiset ihmiset aikovat, ja tekeytyy itseään suojellakseen välillä tyhmäksi.

Sitten baariin tulee asiakkaaksi ensimmäinen vampyyri, Bill Compton. Sookie retkahtaa kaveriin välittömästi. Vampyyri on hänelle magneetti, jota hän ei voi vastustaa ehkä juuri siksi, että vampyyrien ajatuksia Sookie ei pysty lukemaan. Telepaattisten kykyjensä avulla Sookie pääsee Comptonin pään menoksi kyhätyn suunnitelman jäljille, ja on sopivasti paikalla pelastamassa vampyyriä verenlypsäjiltä. Vampyyrien veri on näet arvokasta huumetta, jota käytetään eri tavoin oman nautinnon maksimoimiseksi. Lankeaminen vampyyrin pauloihin ei ole kuitenkaan itsestään selvää, sillä kaikki Sookien kaverit yrittävät estellä häntä, ja Sam erityisesti omista henkilökohtaisista syistään johtuen: Sam haluaisi kernaasti paijata Sookieta, mutta tilaisuutta tunteiden kertomiseen ei oikein tunnu löytyvän. Sookien miessuhteiden perusasetelma on itse asiassa täsmälleen samanlainen kuin Stephenie Meierin vampyyrikirjasarjan Bella-Edward-Jacob -kuvio, joten ei voi välttyä epäilykseltä, mistä Meier on ideansa ammentanut.

ANNE LEINOSEN TRUE BLOOD -ARTIKKELI JATKUU TÄHTIVAELTAJA 3/09:ssä. Ja kieli lipoo verisiä huulia!