Eräs tieteiskirjallisuuden kiehtova puoli on ajatus Jatkuvasta Keskustelusta. Tieteiskirjallisuuden kirjoittajat yleensä lukevat itsekin paljon genren teoksia, niin että jokaista uutta ilmestyvää kirjaa voi pitää vastauksena aikaisempiin, samoja aiheita käsitelleisiin kirjoihin (paitsi tietenkin jos sen on kirjoittanut joku valtavirtakirjailija, joka pistäytyy tieteiskirjallisuuden genreslummissa). Hieno juttu, kun käsitellään sellaisia aiheita kuin ensimmäinen yhteys tai aikamatkustus, mutta entä jos aiheena on feminismi? Kun naiset ovat saavuttaneet tasa-arvon, mitä seuraavaksi? Mitä sanottavaa on jäljellä?

Vuosikausia feministinen tieteiskirjallisuus toimi mainiosti vain laajentamalla taistelun asialistaa. Rinnan feministisen ajattelun kehityksen kanssa tieteiskirjoittajat alkoivat käsitellä homojen ja lesbojen oikeuksia, transsukupuolisten oikeuksia ja niin edelleen. Mutta sekin prosessi lopahtaa jonkin ajan päästä. Ihmiset alkavat taas kysyä: ”Mitäs seuraavaksi?”

Vastaus onkin, että juttu on tehtävä entistä paremmin. Jos jokin argumentti on esitetty aikaisemmin, se ei tarkoita etteikö sitä voisi esittää uudestaan, erityisesti jos sen voi tehdä vakuuttavammin ja voimallisemmin. Emmehän loppujen lopuksi edelleenkään elä tasa-arvoisessa yhteiskunnassa, ja monessa maassa homoseksuaalisuudesta rangaistaan vieläkin kuolemalla. Hyvää feminististä fiktiota tarvitaan yhä. Niinpä onkin kiinnostavampaa kysyä, pystyykö nykyinen feministinen tieteiskirjallisuus sanomaan jotakin nykyisestä feminismistä. Heijastaako fiktion kehitys koko yhteiskunnan kehitystä?

Täytyy myöntää, että vuoden 2007 Tiptree-palkinnon voittaja huolestutti minua. Sarah Hallin The Carhullan Army oli kauniisti kirjoitettu kirja. Se kuitenkin tuntui haikailevan takaisin 1970-luvun menneisiin pahoihin päiviin, jolloin kunnon feministin oli oltava lesboseparatisti, ja jokainen vihollisen (eli miesten) kanssa veljeilevä nainen oli luopio. En tiedä oliko kirja yksittäistapaus, vai onko Barack Obaman vaalimenestys rauhoittanut ihmisiä, mutta ainakaan kukaan ei näytä jatkaneen tuota teemaa. Sen sijaan tarjolla on joukko kiinnostavia kirjoja, jotka käsittelevät feministisiä aiheita uusin erilaisin tavoin. Vuoden 2008 Tiptree-palkinnon listalla on monta hienoa teosta.

CHERYL MORGANIN ASIANTUNTEVA ARTIKKELI JATKUU TÄHTIVAELTAJA 3/09:ssä. Tarkassa analyysissä monta merkkiteosta!