Tähtivaeltajasta tutun Teräsliljan (2/07) jälkeen P. A. Mannisen kootut -sarjassa nostetaan valokeilaan taiteilijan toinen keskeinen luomus, Kapteeni Kuolio.
Satasivuinen Tampereen sankari -albumi (Zum Teufel!) sisältää niin Sarjari-lehdessä vuosina 1990-2001 julkaistuja sarjakuvanovelleja, muutaman uuden tuttavuuden, värillisen keräilykorttisarjan kuin tekijän kommenttiraidankin. Ja jos tämä ei riitä, myyntiin on saatu myös Kapteeni Kuolio -aiheinen T-paita, dioraama ja paperinukke. Finnconiin mennessä ilmestyy sitten ensimmäinen Kuolio-romaani!
1960-luvun kahjoista supersankarilehdistä inspiraationsa ammentanut sankari kuuli jo pienenä päässään avaruusmuukalaisten ääniä. Torjuttuaan yhdennentoista dimension olioiden hyökkäyksen hänet kuitenkin suljettiin kymmeneksi vuodeksi mielisairaalaan. Vapauduttuaan hän on pelastanut Maapallon ja Tampereen useaan otteeseen - vaikka kanssaihmiset usein kohtelevatkin häntä kuin hullua.
Albumissa Kuolio saa vastaansa mm. sieluja nielevän Mustan Paavin, Maan valloitusta suunnittelevat avaruusmömmöt sekä pahansisuisen Ruhtinas Ruton. Kuvaavasti nimetyissä tarinoissa, kuten Iso pyörä heittää, Ihan kauhee tuho uhkaa maailmaa ja Charlie ei surffaa, Kapteeni kuitenkin näyttää tuholaisille, ettei villin lännen muoviukkeleilla mystisiä rituaaleja suorittavaa sekopäähippiä pidä aliarvioida.
Kapteeni Kuolio ei anna ajan ja paikan kahlita itseään. Huikeat seikkailut kuljettavat häntä niin tajunnan tuolle puolen, olevaisuuden välisiin ulottuvuuksiin kuin aivan toisiin todellisuuksiinkin. Aikamatkoilla päädytään Yhdysvaltain sisällissodan keskelle, maagikkojen Lontooseen ja 1700-luvun skottinummille.
Historian ja populaarikulttuurin sumeimmissa vesissä sujuvasti uiva tohtori Pekka Manninen on juuri oikea ihminen suomalaiskansainvälisen supersankarin kätilöksi. Kapteeni Kuolio on kuin muistuma ajalta, jolloin sarjakuvat olivat täynnä kahlitsematonta mielikuvituksen lentoa ja delirium-houreisia visioita. Koskaan ei voi tietää, mitä ihmeitä odottaa tamperelaismaisemien takana - tai alla tai väleissä.
Piirrokseltaan Kuolio on taattua Mannista. Tyyliä joko vihaa tai rakastaa, mutta ainakin albumi todistaa, että herra tohtori osaa varioida jälkeään tarpeen ja tarinan niin vaatiessa. Erityisen selkeästi tämä käy ilmi multiversumin orjan ja kuninkaan, Jack O'Rionin esittelevässä sarjassa, joka tuo mieleen niin Moebiuksen, Philippe Druilletin kuin Bryan Talbotinkin.
"On se surullista, kun tommoset ei pääse hoitoon."
TONI JERRMANIN SARJAKUVA-ARVOSTELUT JATKUVAT TÄHTIVAELTAJA 2/08:ssa. Mukana mm. Milo Manara: Pandoran silmät, Stephen King & co: Musta torni 1, Petri Hiltunen: Kalkkaro 1, Pertti Jarla: Fingerpori 1, Tapani Rytöhonka: Olin keski-ikäinen ihmissusi! ja muita Agaton Munan seikkailuja sekä mangat Oblivion High, Death Note, War Angels, Vagabond ja Yotsuba&!