Hal Duncan on yksi brittiläisen uuskumman tuoreista nimistä. Hänen esikoisromaaninsa Vellum sai osakseen paljon julkisuutta jo ennen ilmestymistään. Harvinaisen upeasti toteutetut, tarkkaan numeroidut ennakkokappaleet kiersivät kädestä käteen vetäen perässään valtavaa hehkutuksen hyökyaaltoa. Kirjailijan ensimmäinen kansainvälinen kutsuvierasesiintyminen oli toukokuussa Åconissa.
Ahvenanmaa. Se helluntaiviikonlopun ainoa sateinen iltapäivä. Hiukkasen nukuttaa, eikä salissa riitä oikein happi. Ohjelmanumerona on yksi heppu, joka istuu pöydän takana lukemassa.
”Scifi rationalisoi irrationaalisen uskottavilla luonnontieteellisillä spekulaatioillaan, kun taas fantasia ja kauhu rationalisoivat sen osaksi psyyken tiedostamatonta, osaksi halua ja pelkoa, ihmeen ja outouden tuntua.”
Hmmmmm... mielenkiintoista. Mutta toisaalta tuli viime yönä valvottua... Silmäluomet painavat, vaikka kuinka haluaisi keskittyä kunniavieraan ajatuksiin. Kunnes koko huoneellinen kuulijoita tuntuu hyppäävän pari senttiä tuoleistaan, kun langanlaihasta skotista irtoaa yhtäkkiä orgonikranaatin verran energiaa:
”Entäpä jos annetaankin irrationaalisen olla irrationaalista? Entäpä jos heitämme roskakoppaan sekä romanttisen että rationaalisen maailmankuvan ja toteamme, ettei helppoja vastauksia olekaan? Jos vaikka pistetään monsterimaasturin moottoriin kierroksia, kumarrutaan ratin ylle veitsenterävä hymy huulilla, irrotetaan käsijarru ja painetaan nasta lautaan? Tähtäimessä tulimeri!!”
Näin puhuu Hal Duncan, kun aiheena on ”infernokrush” - viimeisin nimi scifin, fantasian ja valtavirtakerronnan rajoja rikkovalle kirjallisuudelle.
Kaikkeuden kirja
"Yeah, reality has some pretty nasty parasites, and I’m the homeopathic, sociopathic remedy. I’m the angel assassin, armed with all the mystical technology the Empire stole from its dominions in the Orient and India. I’ll do you acupuncture with a needle-gun. I’ll rearrange your living space with cluster-bomb Feng Shui. I’m an agent of change, a spiritualista sandanista.
Society and me … well, let’s just say we don’t get on."
- Jack Flash Vellumissa
The Book of All Hours on Duncanin infernorusennuksen tulos. 400 000 sanaa myyttejä, menoa ja meininkiä, jossa eri genrekirjallisuuden lajit tanssivat ripaskaa valtavirran kanssa. Teos julkaistiin kahdessa osassa: Vellum vuonna 2005 ja Ink vuonna 2007. Kun lähtökohtana on lajityyppien rajojen murskaaminen, voi odottaakin kirjailijalta jotakin omaperäistä. Mutta Duncanin työ yllätti jopa uuskumman ja slipstreamin suuren miehen, Jeff VanderMeerin, päästämään suustaan ylistyssanoja.
Kirjat kertovat sarjasta vaihtoehtoisia todellisuuksia, joissa käydään sotaa vanhojen jumalten ja Taivaan Valtakunnan välillä. Näiden voimien ristitulessa on pieni joukko karkureita, jotka kieltäytyvät ottamasta osaa taisteluun ja pakenevat läpi maailmojen voidakseen elää omaa elämäänsä. Päähenkilöt kulkevat elämästä toiseen, toistaen oman tarinansa keskeisiä elementtejä.
Duncanin tyylillinen taituruus yhdistyy juonikuvioon, joka mittavuudessaan jättää lukijan haukkomaan henkeään. Ja koska kyseessä on infernorusennusteos, ei siitä tietenkään puutu räjähdyksiä, raketteja eikä lentäviä moottoripyöriä. Zeppeliinien hyökkäys Sodomaan - mitä muuta voisi edes toivoa?
Kuka siis on Hal Duncan? No, ensinnäkään hänen nimensä ei ole Hal. Alasdair Duncan syntyi ja kasvoi eräässä Ayrshiren alueen pikkukaupungissa Glasgow'n ulkopuolella. Duncanin omien sanojen mukaan ympäristö ei ollut helppo übernörtille homopojalle, vaan teini-ikä oli täynnä turhautumista ja raivoa arkipäivän julmuutta kohtaan.
”Edustin vahvasti sitä minä-vihaan-maailmaa-ja-haluan-kuolla -asennetta. Jos käsillä olisi ollut tarpeellinen varustus, niin olisin varmasti tehnyt omalle lukiolleni columbinet”, Duncan toteaa.
MERJA POLVISEN LAAJA HAL DUNCAN -HAASTATTELUARTIKKELI JATKUU TÄHTIVAELTAJA 3/07:ssä. Mukana myös novellisuomennos sekä infernomusertajien hervoton vastine mundane-scifisteille!