Godzilla: Final Wars
(USA-versio)

Godzillan 50-vuotisjuhlan kunniaksi valmistunut Godzilla: Final Wars (2004) päivittää jälleen kerran elokuvasarjan ulkoisen asun uudelle vuosituhannelle. Ryuhei "Azumi" Kitamuran ohjaukseen on haettu oppia konsolipeleistä, Matrixeista ja Jerry Bruckheimer -koulukunnan toimintapaukutuksista. Taisteluissa on vauhtia, kamera liikkuu yhtenään ja hidastetut ilmalennot paljastavat luotienkin reitit. Poseeraukset ovat jäykän musiikkivideomaisia. Ah, nuo muoviunivormuihin puetut nuorisomuoti-idolit ja heidän tulimerta sylkevät isot pyssynsä! Kaikki tämä tietenkin raskaasti rokkaavalla ääniraidalla ryyditettynä.

Adrenaliinintäyteinen tekno-onanointi menee kirkkaasti naurettavuuden puolelle, mutta hällä väliä, kun meno on samalla näyttävän suurieleistä. Koskaan aikaisemmin Godzilla ja kumppanit eivät ole tuottaneet näin räjähdysherkkää tuhoa näin pieteetillä luoduissa pienoismallikaupungeissa. Osansa monsterien riehunnasta saavat Tokion ohessa mm. New York, Pariisi ja Sydney. Ja hirmujahan riittää, sillä mukana juhlissa ovat niin Mothra, Rodan, Gigan, Anguirus, Manda kuin liuta muitakin klassisia hahmoja. Eräässä kohtauksessa iso G jopa näyttää surkealle jenkki-Godzillalle, mistä se aito monsteri oikein pissii.

Jotta homma ei jäisi pelkäksi megaluokan hirviöviihteeksi, kuvioihin astuvat vielä xillian-muukalaiset, jotka suihkivat ympäriinsä muotoaan muuttavalla ufolla. He väittävät tulleensa rakentamaan rauhanomaista yhteiseloa, ja sumutus menee täydestä ihmiskuntaan. Onneksi filmin sankarinelikko näkee valheen verhon taakse.

Ryhmään kuuluvat sydämensä ääntä seuraava mutanttisotilas Ozaki (Masahiro Matsuoka), Gotengo-porasukellusvenelentoaluksen mursuviiksinen koviskomentaja Gordon (Don Frye, joka on sittemmin kunnostautunut Miami Vice -leffan arjalaisveljeskunnan kolmantena jäsenenä oikealta laskettuna), Yhdistyneiden kansakuntien biologikaunotar Miyuki (Rei Kikukawa) sekä tämän televisiotoimittajasisko Anna (Maki Mizuno). Ja sitten käydään kaksintaisteluita moottoripyörin, ammutaan ohjuspattereita ja heilutetaan kungfu-jalkaa kuin viimeistä päivää.

Filmiä käsikirjoitettaessa sana "juoni" on tainnut lähinnä herättää kysymyksen, että onko se jotain syötävää? Tai kommentin: mitä me sillä, laitetaan vaan lisää tehosteita, poseerauksia ja tappeluita, niin johan alkaa lyyti laulamaan. Aivot ja kaikki vähänkin tietoisuutta muistuttava kannattaa siis jättää roskapöntön pohjalle, kun tämän lätyn lataa koneeseensa. Leuka putoaa joka tapauksessa viimeistään siinä vaiheessa, kun kuvaan tepastelee maailman hävettävimmässä lateksipehmopuvussa käyskentelevä G-vauva Minilla. Mitä vittua koko Godzilla-genren lapsellisin möykky tekee tässä elokuvassa, on kysymys, jota on aivan turha esittää. Ei leffassa muutenkaan ole mitään järkeä.

Jos Final Warsin lopputaistelu ei olisi niin tylsä ja pitkitetty, jäisi kokonaisuudesta innostuneen reipas jälkimaku. Nyt tunnelma lässähtää pahasti viimeisen puolen tunnin ajaksi.

Godzillan majesteetillinen karjahdus resonoi yössä! Tuli ja leimaus!

Leffa •••
Kuva ••••
Lisät ••

Trailereita sekä 18-minuuttinen, kommentoimaton kooste matskua hirviökohtausten kuvauksista.

TONI JERRMANIN DVD-ARVOSTELUT JATKUVAT TÄHTIVAELTAJA 3/07:ssä. Mukana mm. Monarch of the Moon, Destination Mars!, The Amazing Screw-On Head, Takashi Miiken Silver, Crazy Love, Luana - the Girl Tarzan, Karzan - Jungle Lord, Who Can Kill a Child?, Marquis de Sade's Justine, Puzzle, Evil Aliens, Zathura: A Space Adventure, DOA: Dead or Alive ja BloodRayne.