Bruce Sterling on tämän päivän scifi-kirjailijoista ehkä parhaiten tietoinen genren nykytilasta ja traditioista. Ilman tätä ymmärrystä hänen uusin kirjansa Zenith Angel (2004) olisi hämmentävä kokemus. Kyseessä on mitä suurimmassa määrin aikalaisromaani, jonka lähtökohta on syyskuun 11. päivä 2001, jolloin Yhdysvallat havahtui ympäröivään todellisuuteen.

Kirjan päähenkilö Derek ”Van” Vandeveer on jonkinlainen übernörtti.
WTC-tornien terrori-iskun jälkeen hän pakkaa perheensä ja varusteensa
isoon citymaasturiin ja lähtee New Yorkista täysin vakuuttuneena siitä,
että maailmanloppu on tulossa. Kaaoksen keskellä Vandeveer saa
hallitukselta tarjouksen osallistua maailman pelastamiseen.
Sankarillisesti hän tarttuu tilaisuuteen ja jättää vaimon sekä
sylilapsensa pärjäämään parhaansa mukaan.

Vandeveer ryhtyy johtamaan salaista yksikköä, joka kehittää terrorismin
vastaisen sodan aseeksi uutta huipputurvallista internettiä. Samalla
hän taistelee byrokratiaa vastaan ja yrittää taiteilla eri
turvallisuusvirastojen välisessä kädenväännössä. Loppuhuipennuksessa
maailma - sekä siinä samalla vaimo ja lapsi - pelastetaan pahojen
ihmisten juonitteluilta.

Mikäli romaanin ei ole tarkoitus olla ironinen, se on masentavan
mitäänsanomaton. Yhdysvaltalaisille globalisaatio tuntuu merkitsevän
sitä, että USA ja jokainen sen kansalainen on vastuussa isänmaastaan ja
siinä sivussa koko maailmasta. Muiden ihmisten mahdollisesti eriäviä
mielipidettä ei kaivata asioita sotkemaan.

Derek ”Van” Vandeveer on aito heinleinilaisen tradition sankarihahmo,
yksinäinen maailmanpelastaja, joka ei tarvitse edes Sancho Panzaa
kilpensä kiillottajaksi. Hän on aina valmis hylkäämään perheensä ja
ryntäämään presidenttinsä rinnalle. Heinleiniläisen ajattelun mukaan
yksi ihminen voi pelastaa aivan kaiken. Ja mieluiten aivan yksin, koska
pelkkä tahto ja uhrautuminen riittävät eikä siinä ehdi muiden kanssa
neuvottelemaan.

Ehkä Zenith Angle kuitenkin on ironinen esitys siitä, miten
kummalliselta ja naurettavalta heinleiniläinen sankari nykyaikana
näyttää. Jos näin on, niin Sterlingin ironia on hyvin piilotettu
yleiseen huumorintajuttomuuteen. Muussa tapauksessa kirjailija tuntuu
kääntäneen takkinsa ja samalla etääntyneen nykyscifistä.

KIMMO LEHTOSEN KUTZPAH JATKUU TÄHTIVAELTAJA 2/06:ssa. Mukana mm. Cory Doctorow, Ken MacLeod, Paul Cornell ja Jeff VanderMeer.