Mistä tunnistat hyvän kirjan ennen ostopäätöksen tekemistä? Kansikuvasta? Sillä on harvoin mitään tekemistä sisällön kanssa. Takakansitekstistä? Pidäkkeetöntä hehkutusta. Ensimmäisestä sivusta? Jokainen kustannustoimittaja tietää, että kirjan avauksen pitää olla napakka ja mukaansatempaava.
Yksi tapa on avata kirja satunnaisesti valitulta sivulta ja silmäillä se nopeasti läpi. Jos teksti herättää innostusta tai uteliaisuutta, niin teos saattaa muutenkin olla lukemisen arvoinen. Testataanpa sivua 69.
Ian McDonaldilla on viime aikoina ollut tapana tarjoilla McFeastia harvoin, mutta silloin sitäkin juhlavammin. Tuore Brasyl-romaani (2007) tapahtuu nimensä mukaisesti Brasiliassa. Kirjan sivulla 69 karnevaalishamaani Efrim yrittää lumota Fia-nimisen nuoren naisen. Enempää ei tarvita. On mahtavaa, kun tutun kirjailijan tekstin tunnistaa jo muutamasta lauseesta. Yksi näytesivu keskeltä tarinaa riittää vakuuttamaan, että McDonald on entisessä terässään.
Edellisen romaaninsa, River of Godsin (4/04), McDonald sijoitti Intiaan. Kyseessä on massiivinen voimannäyte, jossa dickiläisen epätodennäköiset sankarit joutuvat itseään suurempien, postcyberpunk-tyylisten seikkailujen pyörteisiin. Hyvältä kirjalta ei voisi enempää toivoa.
Brasyl on samaa maata. Marcelina on uransa nousuvaiheessa oleva tosi-tv-tuottaja. Edson on pienen luokan kunnianhimoinen show- ja bisnesmies, joka sivulla 69 esiintyy Efrim-nimisenä ja rakastuu Fiaan - joka vuorostaan on nuori ja lahjakas kvanttilaskentanörtti. Yhdessä kirjan sivujuonista matkataan 1700-luvun Brasiliassa jokea ylös pimeyden sydämeen. Tarinan edetessä eri osaset kietoutuvat toisiinsa ja lopulta kuroutuvat yhteen täydellisen tyydyttävässä kliimaksissa.
Marcelinan ideana on tuoda vuoden 1950 jalkapallon maailmanmestaruusottelun syntipukki, Brasilian joukkueen maalivahti, koko kansan eteen. Televisio-oikeudenkäyntiin, jossa hän saisi vihdoin synninpäästön vuosikymmenten takaisesta kömmähdyksestään. Vanhan maalivahdin etsinnästä kehkeytyy kuitenkin seikkailu, ja kun Marcelina kohtaa matkan aikana oman kaksoisolentonsa, hän alkaa epäillä itse joutuneensa tosi-tv:n kohteeksi.
Edsonin tohelo veli sieppaa puolestaan sikakalliin käsilaukun, jossa on kvanttikryptattu jäljitin. Veljensä pelastamiseksi Edson etsii käsiinsä Fian, joka murtaa jäljittimen suojauksen. Samalla hän rakastuu päätä pahkaa naiseen, joka kuitenkin tapetaan julmasti hänen silmiensä edessä. Synkäksi kääntyneeseen elämään tulee yllättäen valoa, kun Edson kohtaa rakastettunsa kaksoisolennon.
Fian ja Marcelinan kaksoisolennot tulevat maailmasta, joka on melkein, mutta ei täysin samanlainen kuin meidän maailmamme - jostain multiversumin rinnakkaisesta todellisuudesta. Kirjan scifi-puolessa onkin kyse juuri ensikohtaamisista rinnakkaisten todellisuuksien kanssa.
Ennen kaikkea Brasyl kertoo kuitenkin Brasilian ainutlaatuisesta kulttuurista, jossa toisiinsa sekoittuvat niin eteläamerikkalaiset, afrikkalaiset kuin eurooppalaisetkin vaikutteet. McDonald onnistuu herättämään eloon lähitulevaisuuden Brasilian, joka on villi ja eksoottinen kuin viidakko.
Brasyl ei ole mitään pikaruokaa. Romaanin portugalinkielisiin lainasanoihin ja tuhansia mielikuvia herättävään tekstiin saa keskittyä tosissaan. Mutta palkintona on syöksykierre, joka lumoaa lukijansa. Tästä ei scifi parane.
KIMMO LEHTOSEN KUTZPAH JATKUU TÄHTIVAELTAJA 1/08:ssa.
Mukana mm. Hal Duncanin Vellum, Robert Reedin The Well of Stars, Steph Swainstonin The Modern World ja Brian Aldissin HARM.