Michael Moorcock
Katso ihmistä!
(Behold the Man)
(Suom. Raimo E. Tikkanen. Vaskikirjat)

Karl Glogauer on yksi Michael Moorcockin monista henkilöhahmoista, jotka vaeltavat novellista ja romaanista toiseen muotoaan muuttaen. Tällä kertaa hän on juutalaiseksi syntynyt mutta agnostikoksi kasvanut nuorimies, joka haluaa tavata Jeesuksen.

Karl on onneton. Tosi rakkautta ei löydy, ja kaikki menee muutenkin pieleen. Kun höyrähtäneen oloinen tiedemies tarjoaa hänelle mahdollisuutta vaihtaa maisemaa aikakoneella, hän suostuu, kunhan saa itse valita vierailtavan aikakauden.

Karl ehdottaa matkakohteeksi ajanlaskun alun Palestiinaa, koska haluaa nähdä omin silmin, millainen mies Jeesus Nasaretilainen oli ja kuinka hän kuoli. Oliko Jeesus tavallinen puusepän poika, josta kahdentuhannen vuoden uskonnollinen propaganda on tehnyt myyttisen hahmon, kuten Monica sanoo? Vai poikkeuksellisen karismaattinen ja yleväsydäminen kansanjohtaja, kuten Karl itse haluaa uskoa?

Tiedemies lähettää Karlin onnistuneesti menneisyyteen, ja ristiinnaulitsemiseen pitäisi olla saapumishetkestä noin vuosi aikaa. Mutta kun Jeesus lopulta löytyy, aikamatkaaja ei voi uskoa silmiään: messias onkin vähä-älyinen kyttyräselkä, joka ei osaa juuri muuta kuin hokea omaa nimeään. Onko kyyninen Monica ollut oikeassa? Onko mitään tehtävissä?

Katso ihmistä! on psykologinen tutkielma marttyyriudesta, ja on kiehtovaa, kuinka arkisia elementtejä Moorcock siihen liittää. Karlilla on heikko itsetunto, joten hän hakee alati muiden hyväksyntää. Hän on valmis jopa kärsimään saadakseen huomiota. Karl on lohduttoman yksinäinen, vaikka monet ihmiset ovat valmiita rakastamaan häntä, sillä hän ei usko, että joku voisi oikeasti pitää hänestä. Se saa hänet tiedostamattaan tuhoamaan hyvätkin ihmissuhteet.

Järkiperäinen Monica on yksi Karlin rakastajattarista. Hän on paholaisen asianajaja ja tieteen ääni, jonka tehtävänä on lausua rationaaliset argumentit uskonnollista ajattelua vastaan. Karl ei usko persoonalliseen jumalaan, mutta ei voi myöskään hyväksyä, että Monican vähättelevän psykologisoivat selitykset ihmisten messiasuskolle voisivat olla totta.

Moorcockin tulkinta Kristus-myytistä tuo arkisessa karuudessaan mieleen kirjan, jota Mestari kirjoittaa Mihail Bulgakovin teoksessa Saatana saapuu Moskovaan. Siinäkin ajankuvaa on rakennettu ensisijaisesti realistisen historiantutkimuksen eikä Raamatun lähtökohdista, ja lopputulos on todenmakuinen. Bulgakovilla Jeesus on sivuhahmo eikä hänen jumalallisuutensa ole erityisesti mietinnän kohteena. Moorcockin tarinan voi puolestaan tulkita kuvaukseksi siitä, kuinka raamatulliset kertomukset olisivat voineet syntyä ilman jumalallista vaikutusta ja suorastaan nolostuttavien väärinkäsitysten kautta.

Aikamatkustus teknisenä keksintönä on tarinassa sivuseikka, mutta siihen liittyviä paradoksin mahdollisuuksia voi mietiskellä. Karlia varoitetaan puuttumasta menneisyydessä mihinkään, ettei historia muuttuisi. Mutta eikö jo hänen pelkkä läsnäolonsa väärässä aikakaudessa muuttanut historiaa? Kirjaa voi tulkita niinkin, ettei historian kulkua voi kääntää aikamatkalla, koska kaikki aikamatkat sisältyvät vääjäämättä toteutuneeseen historiaan - toisin sanoen kaikki maailman tapahtumat ovat ennalta kiveenhakattuja. Romaanin nykyhetkeen ei enää lopussa palata, joten lukija voi jäädä pohtimaan kumpaakin katsantoa tykönään.

Raimo E. Tikkasen suomennos on erittäin sujuva. Pari käännösvirhettä voi tosin pistää silmään sellaisellekin, joka ei ole alkutekstiä lukenut, mutta kokonaisuus jää ilman muuta plussan puolelle. Isompaa harmia aiheuttaa vain puhekielisyyden tavoittelu dialogissa; sillä saa aina osan lukijoista hiiltymään, teki sen miten tahansa. Tässä romaanissa puhekielisille ilmaisuille on perustelunsa, mutta hienovaraisempi toteutus olisi riittänyt.

Katso ihmistä! on klassikko. On hienoa, että se on saatu viimein suomeksi.

Kari Kanto

KIRJA-ARVOSTELUT JATKUVAT TÄHTIVAELTAJA 4/09:ssä. MUKANA MM. Risto Isomäki: Jumalan pikkusormi, J. Pekka Mäkelä: Karsta, Petri Salin: Jäätynyt Kokytos, Teemu Kaskinen: Sinulle, yö, Juri Nummelin (toim.): Tuhansien zombien maa, Marko Hautala: Käärinliinat, Taina Teerialho: Huuli ja muita kertomuksia, Hal Duncan: Vellum - Kaikkeuden kirja 1, Jorge Luis Borges: Kuvitteellisten olentojen kirja, Bernard Beckett: Genesis, Viktor Pelevin: Viides maailmanvalta, Johanna Sinisalo: Tapahtui Muumilaaksossa, Sari Peltoniemi: Hämärän renki, Marja Luukkonen: Tuulipuun maa, Seita Parkkola: Usva, Terry Pratchett: Valtio, Kristin Cashore: Syntymälahja, Patrick Carman: Luurankopuro ja Jukka Laajarinne: Muumit ja olemisen arvoitus.