Bosnian sodasta on vierähtänyt jo neljännesvuosisata, mutta tämä ei tee sen aikaisista hirmuteoista yhtään ymmärrettävämpiä. Nationalistisen serbiarmeijan suorittamat systemaattiset kidutukset, raiskaukset ja murhat hakevat julmuudessa vertaistaan. Näihin synkkiin maisemiin palataan Joe Kubertin vaikuttavassa sarjakuvateoksessa Faksi Sarajevosta (Egmont).

Noin 200-sivuinen albumi pohjautuu pitkälti Kubertin ystävän, sarjakuvakustantaja Ervin Rustemagicin telefaksiviesteihin piiritetystä Sarajevosta. Ne kuvastavat hyvin sitä helvettiä, jota sarajevolaiset siviilit joutuivat kestämään vuosien ajan. Jatkuvaa tykistötulta, kodit maan tasalle jyrääviä panssarivaunuja ja sala-ampujia, joiden kohteina olivat erityisesti lapset ja vanhukset. Pulaa ruuasta, juomasta ja lääkkeistä. Epätoivoa, kun ulkomaailma ja YK vain katsoivat vierestä, vaikka käynnissä oli yksi pahimmista kansanmurhista Euroopan lähihistoriassa.

Vaikka kirjan ydin onkin yhden perheen selviytymistarina, tarjoaa teos laaja-alaisen kuvan Sarajevon tapahtumista ja kansainvälisen politikoinnin synnyttämästä toimettomuudesta. Kokonaisuuden tehoa hillitsee ainoastaan Kubertin piirrosjälki, joka kulkee niin vahvasti fiktiivisten toimintasarjakuvien tyylipaletissa, että tapahtumia on paikoin vaikea mieltää realismiksi. Todellisuuden järkyttävä todistusvoima puskee silti tämänkin verhon läpi.

Albumin suomalaisen version julkaiseminen on kulttuuriteko ja hyvä muistutus siitä, mihin muukalaisvihan ja kansallisuusaatteen lietsominen voivat pahimmillaan johtaa.

TONI JERRMANIN SARJAKUVA-ARVOSTELUT JATKUVAT PAINETUSSA LEHDESSÄ.

Mukana myös:

Sillage: Soluttautuja
Piko ja Fantasio: Leopardinainen
Batman: Kuolema kulkee perheessä
Teräsmies: Viimeiset päivät
Wolverine: Logan
Haikaralaivue: Varastettu hävittäjä
Ankardo: Ankkavanhus ja meri
Modesty Blaise: Vapauden tyttäret
Oscuro – hämärän maa
Keskiyön dynamo
Minä, Mikko ja Annikki
Villimpi Pohjola: Lapsus