Foederati-artikkeli

Toni Karonen ja Juuso Laasonen
Miehet Foederatin takana

Germania Inferior, Rooman provinssi, kevät 431 jaa. Kansainvaellukset ravistelevat murenevan Rooman rajoja, ja frankkien kuningas Clodio Pitkätukka kokoaa joukkojaan hyökätäkseen Galliaan.

Hänen mukanaan kulkee frankkien maineikkain sotaherra, jonka poika tunnetaan nimellä Rocco.

Viisikymmentä vuotta myöhemmin häntä puhuteltaisiin kreivi Roccona, pohjoisen korppina. Miehenä, joka yhdistää frankkien kuningaskunnat yhdeksi rautaiseksi nyrkiksi ja pelastaa läntisen sivistyksen sen synkimpänä hetkenä.

Ennen tätä kaikkea hän on kuitenkin vain koston sokaisema poika, joka valmistautuu ottamaan ensimmäisen askeleen polulla, jolta ei ole paluuta…

Suomalainen sarjakuva elää ja voi hyvin. Myyntiluvuissa ei välttämättä ole hurraamista, mutta tyylilajeja löytyy joka lähtöön ja julkaisumäärät ovat hulppeita. Esimerkiksi vuonna 2016 kotimaisia albumeja ilmestyi lähes 80 kappaletta. Myös laatu on kova, sillä viime vuosina on nähty lukuisia teoksia, jotka eivät kalpene maailmanluokan tarjonnan rinnalla. Mainita sopii vaikkapa Jaakko ja Lauri Ahosen Pikku Närhi (4/12), K. P. Alaren ja  J. P. Ahosen Perkeros (4/13) sekä Janne Kukkosen Voro (3/16). Nyt tähän listaan on lisättävä Toni Karosen ja Juuso Laasosen Foederati.

Foederati-sarjakuva sijoittuu 400-luvulle ja kertoo myöhemmin mahtavaksi sotaherraksi nousevan Roccon tarinan. Sarjan ensimmäinen albumi, lähes 100-sivuinen Myrskyntuoja, keskittyy Roccon nuoruusvuosiin. Niiden päätteeksi hän valitsee kylmän teräksen tien, joka on täyttyvä verestä ja tuhkasta. Sitä ennen kohtalo tarjoaa hänelle sekä kotilieden lämpöä että julmaa kyytiä. Armeijat iskevät yhteen, mahtimiehet juonivat toistensa pään menoksi, eikä kostonliekkiä sammuta edes jumalten nimiin vannottu vala.

Foederati on kansainväliset mitat täyttävä historiallinen sarjakuvaromaani, joka lomittaa luontevasti faktaa ja fiktiota. Toni Karosen käsikirjoitus solmii hienosti yhteen henkilölähtöisen tarinan ja aikakauden hurmeisen todellisuuden. Kaiken kruunaa Juuso Laasosen pikkutarkka, realistishenkinen piirros, jota tukee yksityiskohtainen väritys. Lopputulos on eeppinen, mutta silti ihmisläheinen seikkailu, joka hyödyntää jylhiin kuviin taipuvan genrensä vahvuuksia – sortumatta silti vanhan kertaukseen. Foederatista näkee, että se on tehty rakkaudella ja palavalla intomielellä.

Mutta keitä oikein ovat miehet Foederatin takana ja mikä ajoi heidät valitsemalleen tielle?

TONI JERRMANIN HAASTATTELUILLA TÄYDENNETTY FOEDERATI-ARTIKKELI JATKUU PAINETUSSA LEHDESSÄ.