Jani Saxell
Sotilasrajan unet
WSOY

Jani Saxellin Sotilasrajan unet kohoaa eurooppalaisen mielenmaiseman synkkää puolta luotaavaksi merkkiteokseksi. Se on vuonna 2010 julkaistun Unenpäästäjä Florianin itsenäinen jatko-osa. On makuasia, seisooko romaani juonellisesti omillaan, sillä tarinalinja on auki molemmista päistä. Selvää kuitenkin on, että teos on Balkanin alueen vuosituhantisen menneisyyden, lähihistorian ja nykypäivän olojen hämmästyttävä runsaudensarvi, joka varmasti tyydyttää faktannälkäisimmänkin lukijan yksityiskohtien tarpeen.

Päähenkilönä jatkaa suomenromanialainen Florian Tímar orastavine perheineen ja eksyneiden psionistien rääsyläisarmeijoineen. Miehellä on kova työ suojella haavoittuvaisia rakkaitaan. Samalla tarve selvittää Balkanilla päätään nostavan vastavoiman tilanne muuttuu yhä palavammaksi.

Florianilla on paljon pelissä, eivätkä kulmien takaa pompahtelevat vanhat heilat helpota asiaa. Salaperäinen maagikkoruhtinas on asettunut hänen joukkojaan vastaan. Tämä mobilisoi kätyreitään aina koti-Suomessa asti ja kampittaa unenpäästäjän muutenkin nykivää matkantekoa kaikissa käänteissä.

Florian päätyy keskelle entisen Jugoslavian kansainsekaannuksen, nationalismien ja toisiinsa törmäävien intressien kiehuvaa soppakattilaa. Kerronnassa vuorottelevat nykyhetki ja historiallisia kausia kuvaavat jaksot, jotka taustoittavat juonikuvioita ansiokkaalla tavalla. Mukaan on saatu hämmästyttävä paljous historiallista faktaa, poliittisia linjauksia ja ravistelevia ihmiskohtaloita. Toisaalta tuntuu, että menneisyyden kudelmassa käydään läpi paikoin uuvuttavalla perinpohjaisuudella aivan kaikki maailmankolkan merkkihenkilöt ja -tapaukset pienimmästä suurimpaan.

Kerrontalinjojen vuorottelusta muodostuu tilkkutäkki, mosaiikkimainen lasimaalaus, jossa räikeät ja traagiset värit hehkuvat tummaa valoa vasten. Sarajevon vanhaa kaupunkia kuvataan rakastavalla pieteetillä, sodista jääneet ruhjeet mukaan lukien. Kirjan lopetusjaksossa puolestaan nähdään vaikuttava kujanjuoksu Pietarin mahtipontisen keskustan halki.

Siinä, missä historiallinen jatkumo kertoo aseellisten konfliktien leimaamasta maankolkasta, jossa väliin kukoistaa sivistyksen ja kulttuurin lehtomaisemia, nykypäivään sijoittuva juonilinja muistuttaa lähinnä road tripia harharetkineen ja kännisekoiluineen. Keitosta maustaa Florianin ja muiden hänenkaltaisten psyykkinen aktiivisuus, jolla Euroopan tapahtumia ohjaillaan sekä kulisseissa että parrasvaloissa. Balkanin sodan raunioittamat kehäraakit haluavat oikeutta kärsimyksilleen vaikka sitten postuumisti.

Paikoin lohduttomissa tunnelmissa vellova teksti maalailee lukijan eteen siviilien synkeää ahdinkoa, raunioituneita kaupunkeja ja sotaisten ryhmittymien loputtomia vastakkainasetteluja. Tavallisten kansalaisten perustavanlaatuinen samankaltaisuus rajalinjojen kummallakin puolella ei riitä pelastamaan maailmankolkkaa romahtamiselta. Sotilasraja piirtyy paitsi maantieteellisenä jakajana, myös mielensisäisenä erotusviivana, johon kaikki inhimillisyys loppuu.

Elli Leppä

KIRJA-ARVOSTELUT JATKUVAT PAINETUSSA LEHDESSÄ.

Mukana mm.

Alastair Reynolds: Terästuulen yllä
Risto Isomäki: Kurganin varjot
Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät
Hugh Howey: Siirros
Ursula K. Le Guin: Neljä anteeksiantoa
Terry Pratchett & Stephen Baxter: Pitkä sota
David Cronenberg: Syöpäläiset
Sarah Lotz: Kolme
Matthew Mather: Kybermyrsky
George R. R. Martin: Lohikäärmetanssi 1 ja 2
Robert W. Chambers: Keltainen kuningas
H. P. Lovecraft: Hautakummun salaisuus sekä muita kertomuksia ja kirjoituksia
M. G. Soikkeli: Läpinäkyvä kuolema
Tuomas Saloranta: Mahtavat Ammoiset ja muita karmaisevia kertomuksia
Juri Nummelin (toim.): Luurankomies ja muita kauhutarinoita Villistä lännestä
Niko Aslak Peltonen: Erämaan morsian
Eero Korpinen: Jouluksi kotiin
Maria Carole: Tulen tyttäriä
Walter Moers: Uinuvien kirjojen labyrintti