Night Visions
Back to Basics 2018

Kauhuun ja scifiin erikoistunut Night Visions -filmifestivaali päräytti huhtikuussa helsinkiläisille valkokankaille kolmisenkymmentä kiinnostavaa leffaa. Mukana oli niin klassikoita kuin uutuuksiakin Amerikasta, Euroopasta ja Aasiasta.

Aikatauluongelmien takia itseltäni jäi näkemättä monikin päheältä kuulostava elokuva – kuten vampyyrisavesta (!) kertova japanilaispätkä Vampire Clay (2017) ja King Cohen: The Wild World of Filmmaker Larry Cohen -dokumentti (2017). Plakkariin tarttui kuitenkin muutama leffa, joista esittelen nyt neljä muikeinta.

Hulppeaa scifiä

Helsingissä festareiden aikana vierailleen Jeff Liebermanin ohjaama ja käsikirjoittama Remote Control (1988) on hamassa muinaisuudessa ollut Suomessa videolevityksessä nimellä Kauko-ohjattu kuolema. Harva on sitä kuitenkaan nähnyt. Tämä on sääli, sillä kyseessä on vänkä scifi-pläjäys, jonka keskeisissä rooleissa esiintyy parikin sittemmin tähdeksi noussutta näyttelijää.

Viileän staili Cosmo (nuori Kevin Dillon!) työskentelee videovuokraamossa. Hän on ihastunut kasarimuodin parhaiden puolien ruumiillistumaan, Belindaan (syötävän suloinen Deborah Goodrich). Belinda seurustelee kuitenkin niljan Victorin (rooliinsa täydellisesti istuva Frank Beddor) kanssa.

Ihmissuhteiden sijaan juoni keskittyy ison markkinointikampanjan turvin lanseerattuun Remote Control -videoon. Kyseessä on 1950-luvulla tehty mustavalkoinen scifi-jännäri, joka sieppaa katsojat hallintaansa ja tekee heistä raivohulluja murhaajia. Yksi ensimmäisistä uhreista on aina yhtä riemastuttavan Jennifer Tillyn esittämä Allegra. Hänet tappaa hypnoosivideon käskyläiseksi joutunut, hiestä kiiltäviä lihaksiaan esittelevä Victor.

Kiitettävän vauhdikkaasti etenevässä tarinassa Cosmo ja Belinda yrittävät tuhota kaikki Remote Control -kasetit. Näin he tekisivät tyhjäksi ulkoavaruudesta käsin ihmisiä ohjailevien muukalaisten maailmanvalloitushankkeen! Hupsun toiminnan tiimellyksessä vieraillaan mm. huippumodernia avaruushallintokeskusta muistuttavassa videokasettitehtaassa.

Sen oheen, että kerronta jaksaa viihdyttää, filmi ansaitsee täydet pisteet myös kasarinostalgiaa soittelevasta puvustuksesta. Tosin edes 1980-luvulla kukaan ei pukeutunut ihan näin kahjoihin asuihin. Kultapöksyjä! Hopeatakkeja! Mauttomia aurinkolaseja! Monivärisiä mustanaamiotrikoita!

Erinomaisen onnistuneita ovat myös vanhasta Remote Control -leffasta nähtävät mustavalkoiset pätkät. Ne hakevat innoitustaan 1950-luvun korneimmista scifi-filmeistä ja latovat valkokankaille mm. mahtavia hiuslaitteita, pöhköjä hampaidenpesuautomaatteja sekä suoraan Fu Manchu ja Flash Gordon -tarinoista karanneen viiksivallupahiksen.

Remote Control on tehty aihettaan rakastaen, ja se ansaitsee ikuisesti pinnalla pysyvän kulttielokuvan statuksen.

TONI JERRMANIN NIGHT VISIONS -RAPORTTI JATKUU PAINETUSSA LEHDESSÄ.

Mukana:

Beyond Skyline
Incident in a Ghost Land
Revenge