Neil Gaiman ja unohdetut jumalat
"Olen juuri aloittamassa uutta romaania. Se kertoo Amerikasta, kulttuureista, jotka ovat tulleet sinne ja jättäneet aaveensa vaeltelemaan ympäri maata. Nämä kodittomat aaveet, uskonnot ja mytologiat ovat tavallaan kulttuuriensa analogioita.
Minua on aina kiehtonut se, kuinka Yhdysvalloissa asuvat ihmiset pitävät itseään yhä italialaisina, skandinaaveina, afrikkalaisina tai mitä niitä nyt onkaan, vaikka todellisuudessa heistä kaikista on tullut amerikkalaisia.
Pohjoismaalaisetkin tietävät olevansa skandinaaveja vain siitä, että he kokoontuvat jouluisin yhteen, ryyppäävät liikaa ja yrittävät syödä lipeäkalaa."
– Neil Gaiman, Tähtivaeltaja 1/99
Vuonna 1998 Neil Gaiman oli tienhaarassa. Vuosina 1989–1996 julkaistu The Sandman oli tehnyt hänestä sarjakuva-alan supertähden. Lisäksi hänen kynästään oli syntynyt useita kehuttuja novelleja sekä kolme romaania. Yksikään näistä kirjoista ei kuitenkaan ollut perinteinen esikoisteos.
Kirjallisuuspuolella Gaimanin lopullinen läpimurto antoikin yhä odottaa itseään. Tätä tarkoitusta silmälläpitäen hän ryhtyi kirjoittamaan suurta amerikkalaista fantasiaromaania. Jumalia sekä mytologioita hyödyntävän teoksen työstäminen oli kuitenkin pitkä ja karikkoinen tie. Tiiliskivimäinen American Gods (suom. Unohdetut jumalat, 2002) näki lopulta päivänvalon vuonna 2001.
Unohdetut jumalat lähtee liikkeelle ajatuksesta, että eri kansojen jumalat ja satujen sankarit muuttuvat uskomusten myötä lihaksi ja vereksi. Tällä on myös varjopuolensa, sillä kun ihmiset vähitellen luopuvat jumalistaan, jäävät heidän aiemmin palvomansa hahmot oman onnensa nojaan – vaeltamaan maailmaan, jolla ei ole heille enää mitään käyttöä.
Eniten näitä unohdettuja jumalia löytyy Amerikasta, jonne miljoonat siirtolaiset ovat vuosien mittaan tuoneet fantasiaolennon jos toisenkin. Kaikkivaltiaan dollarin ja muovisten turistirysien hallitsema maa on kuitenkin huono kasvualusta vanhan maailman legendoille.
Niinpä Saban kuningatar joutuu hankkimaan elantonsa ilotyttönä, Ibis hautausurakoitsijana ja Tshernobog teurastajana. Kaikki he kaipaavat ihmisiä, jotka uskoisivat ja palvoisivat heitä, sillä muuten edessä on hidas vaipuminen ikuiseen unholaan.
Ja aivan kuin tämä ei riittäisi, ovat internetin, television ja moottoriteiden synnyttämät nuorekkaat jumalat nousemassa sotaan väsyneitä maankiertäjiä vastaan.
Gaimanin romaanissa Amerikka ei ole siis vain kansojen, vaan kokonaisten uskomusten ja taruolentojen myyttinen sulatusuuni. Tässä mielessä kirja muistuttaa Sandman-sarjakuvaa, jossa Gaiman kierrätti monin oivaltavin tavoin vanhoja legendoja ja satuhahmoja.
Nyt alkuperäinen tarina on taipumassa myös sarjakuvaksi ja tv-sarjaksi.
TONI JERRMANIN AMERICAN GODS -ARTIKKELI JATKUU PAINETUSSA LEHDESSÄ. KÄSITTELYSSÄ AMERICAN GODS -SARJAKUVA JA AMERICAN GODS -TELEVISIOSARJA.
Neil Gaiman Tähtivaeltajassa
Artikkelit ja haastattelut
Neil Gaiman (4/91)
Neil Gaiman kuplii (3/94)
Tarinankertoja Neil Gaiman (1/99)
Neil Gaiman varjojen talossa (1/04)
Novellit
Murhamysteerit (4/93)
Eräs elämä, varhaisen Moorcockin sävyissä (2/98)
Lumesta, lasista ja omenoista (1/99)
Lokakuu tuolissa (1/04)
Sulkemisaika (3/04)
Sarjakuvat
Rehellinen vastaus – piirros Bryan Talbot (3/94)
Death: Talvinen tarina – piirros Jeff Jones (2/00)
Kirja-arvostelut
Hyviä enteitä (4/92)
Neverwhere – Maanalainen Lontoo (2/98)
Tähtisumua (2/00)
Unohdetut jumalat (4/02)
Coraline varjojen talossa (3/03)
Aarteita ja muistoesineitä (1/08)
Hämähäkkijumala (2/09)
Hautausmaan poika (3/09)
Uudet sarjakuva-arvostelut
Sandman Deluxe 1 (1/15)
Sandman Deluxe 2 ja 3 (4/15)
Sandman Deluxe 4 (3/16)
Sandman Deluxe 5 (4/16)
Miracleman – Ihmeiden aika (3/17)
Sandman Deluxe 6 & 7 (2/18)