Kirja-arvostelut

Jani Saxell
Tuomiopäivän karavaani

WSOY

Jani Saxellin kolmas Unenpäästäjä-romaani on aiempien tapaan syväsukellus slaavilaiseen historiaan ja sieltä kumpuaviin nykypäivän kehityskulkuihin.

700-sivuinen järkäle jatkaa siitä, mihin edellisessä kirjassa jäätiin: Unenpäästäjä, tuore isä Florian Tímar, on palannut hajonneeseen Jugoslaviaan hoitamaan keskeneräisiä asioita – ja jäänyt samantien entisen heilansa Danielan unikuvien satimeen. Suomessa odottavat neliviikkoinen vauva ja miehensä harharetkiin turhautunut kumppani.

Florian haluaa pakkomielteisesti selvittää menetetyksi luulleensa ensimmäisen poikansa Flaviuksen elämänvaiheita ja aikomuksia. Pojan äiti, Daniela, vaikuttaa ainoalta, joskin pettävältä ja huumavalta tieltä tavoitteeseen.

Valtaosa juonikaaresta kuluu Florianin ja Danielan päiväsaikaisiin keskusteluihin. Ne kytkeytyvät Sarajevon piirityksen kuukausiin, jolloin pienen Flaviuksen persoonan vino kivijalka muurattiin. Flavius, Euroopan tiedostamattomassa ja yöpuolella elävän valtion painajaispääministeri hautoo kostoa kaikille niille tahoille, joiden katsoo olevan syypää entisen Jugoslavian epätoivon vuosiin ja lukemattomiin kuolonuhreihin.

Saxell vyöryttää jälleen esiin yksityiskohtien melkein tajunnanvirtamaisen vuon, jota kannattelee historiallisten faktojen tiuhaan kudottu verkko. Sotaherrat, toimittajat, mustan pörssin kauppiaat, YK:n sovittelijat, poliitikot ja onnettomat siviilit kulkevat piiritetyssä kaupungissa piiritanssia, joka murentaa ihmisyyden perusteita kierros kierrokselta.

Sodan vaiheiden kronikointi on kiehtovaa, ja raunioiksi pommitetun kaupungin asukkaiden ankea arki tulee traagisella tavalla eläväksi. Tämä eläväksi tekeminen, muistiin painaminen tuntuu nousevan myös itsetarkoitukselliseksi funktioksi, jotta viattomien kärsimys ei unohtuisi, jotta vastaavaa sekasortoa ei enää Euroopassa nähtäisi. Osuus onkin tarinallisesti ehjempää ja antoisampaa kuin nykyaikaan sijoittuvat toimintapainotteiset juonijaksot.

Saxellin kieli on tematiikan tavoin rikasta ja maalailevaa, paikoin sentimentaalisen laveaa. Tekstissä vilisee kahmaloittain pieniä aforistisia helmiä, kuten ”olalta laukaistavat totuudet”, jotka kuitenkin uhkaavat hukkua kokonaisuuden barokkiseen runsauteen.

Kirjaan on yritetty mahduttaa henkilöhahmojen taustoitusmielessä Jugoslavian kohtalonhetkien lisäksi myös aimo siivu Pietarin sotilashistoriaa, Tšernobylin onnettomuuden jälkikaikuja ja Hiroshiman ydinpommituksen kauhuja. Tämä venyttää paitsi sivumittaa, myös lukijan keskittymiskykyä. Vähempikin briljeeraaminen olisi ehkä riittänyt.

Kirjan loppupuolella paisutellaan menemään varsin kinemaattisin kääntein. Osattomien armeija, Flaviuksen johtama psyykikkojoukko on saanut aseikseen huipputeknologisia taistelupukuja, joiden avulla he aikovat aiheuttaa ydinkatastrofin Sosnovyi Borin voimalaitoksilla. Vain siten he uskovat Euroopan jättävän psyykikkojen itään suuntautuvan kansainvaelluksen rauhaan.

Florianin kumppani Ann-Stine saa kuitenkin vihiä suunnitelmasta, ja epälukuinen, lapsiakin sisältävä sissiporukka suuntaa Pietaria kohti estääkseen joukkotuhon. Ann-Stinen johtaman joukkion sisältä nousee entistäkin vahvempia yliaistillisia voimia. Uskottavuuden rajoja koettelevan loppunousun aikana peliin puuttuu myös yllättävä, romanityttö Angelican menneisyydestä kurkottava apuri.

Kokonaisuutena Tuomiopäivän karavaani on mojova keitos, jossa on suorastaan tikahtumiseen asti erinomaisia aineksia.

Elli Leppä

KIRJA-ARVOSTELUT JATKUVAT PAINETUSSA LEHDESSÄ.

Mukana myös:

Don DeLillo: Nolla kelviniä
Neil Gaiman & Chris Riddell: Onneksi oli maitoa
Jack Campbell: Peloton
Terry Pratchett & Stephen Baxter: Pitkä Kosmos
Lars Wilderäng: Tähtikirkas
Pierre Charrel: Väinämöisen veljeskunta: Operaatio Talvisodan aaveet
A. W. Yrjänä: Joonaanmäen valaat
Mia Myllymäki: Väkevä mieli
Saara Henriksson: Syyskuun jumalat
Mia Myllymäki, Camilla Kantola, O. E. Lönnberg, Arren Zherbin & Shimo Suntila (toim.): Meliwas ja muita kaupunkeja
J. S. Meresmaa & Christine Thorel (toim.): Murtumia maisemassa – urbaanin löytöretkeilyn antologia
Katri Alatalo (toim.): Varjojen lumo – suomalaisia goottinovelleja
Artemis Kelosaari ja Shimo Suntila (toim.): Tämä jalka ei ole minun – kauhuja omasta kehosta
Vesa Sisättö: Reilua orjakauppaa ja muita tulevaisuuden uutisia