Transformers

Maailman räikein lelumainos on täällä taas! Lasten mieliin ja aikuisten kukkaroihin kyntensä upottaneet robotit ovat muuttaneet muotonsa 2000-luvulle sopiviksi. Nyt ne saapuvat levittämään kasarinostalgiaa nörteille sekä myymään itsensä uudelle sukupolvelle. Koska lapsi- ja friikkisegmentit eivät kuitenkaan riitä, sisältää lelumainos myös peittelemättömintä tuotesijoittelua pitkään aikaan. On se hienoa, että Nokia saa rahoilleen vastinetta!

Transujen uudet seikkailut on valkokankaalle luotsannut entinen mainosmies ja nykyinen supertoimintaohjaaja Michael Bay. Tällä kertaa hän antaa elokuvansa edetä ainakin kolme minuuttia ennen ensimmäistä hidastettua otosta auringonlaskuun lentävistä helikoptereista. Sen jälkeen armeijafetissi vie taas vallan. Niinpä viihdyttävän umpipöljä tarina teinipojan ystävyydestä ulkoavaruuden roboihin uhkaa jatkuvasti jäädä sotilasonanoinnin alle.

Mutta ei hätää. Vaikka leffan joka minuutti päähän pälähtää vähintään kuusi syytä, miksi koko touhu on uskomattoman typerää, puskee aivoihin takavasemmalta kuitenkin informaatiohippunen: ”Tässä on VITUN ISOJA robotteja! Ja ne TAPPELEE!”

Transformersin efektit ovat nimittäin todella näyttäviä. Umpiavuttomasta huumorista ja raivostuttavasti karrikoiduista hahmoista huolimatta filmi onnistuukin kertakäyttöviihdyttämään mielen maan tasalle.

Kuten Bayn elokuvat yleensä, Transformers on häpeilemättömän populistinen ja pompöösi spektaakkeli, joten sitä on täysin turha edes yrittää arvostella samoilla kriteereillä kuin oikeita elokuvia. Sen julistaminen ontoksi on kuin moittisi vettä märäksi. Kestoa nyt on liikaa ja kliimaksi kohtuuttoman vaisu muuhun ryminään verrattuna, mutta silti: VITUN ISOT robotit TAPPELEE!

Ilja Rautsi - 3 tähteä

ELOKUVA-ARVOSTELUT JATKUVAT TÄHTIVAELTAJA 3/07:ssä. Mukana mm. Planet Terror, Hitcher, 28 Weeks Later, Harry Potter and the Order of the Phoenix, Black Sheep, Simpsons Movie ja Shrek the Turd.