Sarjakuvavuosi 2009 Amerikassa

Lamat tulevat ja lamat menevät, mutta laatusarjakuville ei näy loppua. Niinpä myös vuonna 2009 Yhdysvalloissa julkaistiin enemmän hyvää sarjakuvaa kuin yksikään harrastaja ehtii lukea. Tässä esitellään niistä mielenkiintoisimmat. Joukkoon mahtuu erilaista supersankariviihdettä, koukuttavaa science fictionia ja ajattomia klassikoita. Kuolleen lepakon ruumiinriepotteluakaan unohtamatta. Talla pohjaan ja menoksi!

DC - Vertigo-laatua

Peter Milliganin kimurantisti kirjoittama ja Davide Gianfelicen vangitsevasti kuvittama Greek Street lukeutuu Vertigon kybällä koukuttaviin uutuuksiin. Seksin, väkivallan ja insestin katkuinen sarjakuva yhdistelee mainiosti modernin Lontoon vaarallisia syrjäkujia, yliluonnollisia murhamysteerejä sekä kreikkalaisten mytologioiden juonikuvioita. Oidipus, Kassandra, Agamemnon, Klytaimestra, erinykset, mainadit ja kuoro.

 

Tragedia lähtee liikkeelle, kun pikkurikollinen Eddie saapuu Greek Streetille etsimään kauan sitten hävinnyttä äitiään. Kännipäissään poika päätyy sänkyyn synnyttäjänsä kanssa, joka totuuden selvittyä kompastuu mattoon ja lyö päänsä kuolettavasti. Seuraavina öinä Eddie näkee painajaisia, joita riivaa alaston ja verinen äitikulta. Eivätkä luuserin lukuisat kiroukset tähän vielä pääty.

Sarjan muilla hahmoilla menee yhtä heikosti. Roistorinkiä strippibaarista käsin pyörittävä Fureyn veljeskatras hikoilee kiinalaisgangsterien puristuksessa. Ilium-kartanossa asustavalla lordi Menonilla on vaikeuksia niin mustasukkaisen vaimonsa, uhkaavien näkyjen syövereissä pyörivän tyttärensä kuin tapattamansa tyttöystävänkin kanssa. Ja poliisikomisario Dedalus saa setvittäväkseen murhasarjan, johon kytkeytyvät metsässä tanssiva naiskolmikko sekä uhrien sydämeen tungetut sivut kreikankielisestä Medeia-opuksesta.

Greek Street potkii kuin myyttinen apina. Kiehtovasta tarinoinnista ja ammattitaitoisesta piirrosjäljestä on mahdoton olla nauttimatta. Sarja täyttääkin enemmän kuin hyvin 100 Bulletsin jättämän aukon Vertigon valikoimissa.

Hienosti on toiminut myös Mike Careyn ja Peter Grossin tarinoiden mahtia tarkasteleva The Unwritten. Sen pääosassa heiluu Tom Taylor, jonka elämää ei voi kuvailla normaaliksi.

Wilson Taylorin kirjoittama 13-osainen fantasiaromaanisarja teinivelho Tommy Taylorin seikkailuista on kasvanut niin valtaisaksi ilmiöksi, että se jättää varjoonsa jopa Harry Potterin. Kirjailija Wilson on kuitenkin kadonnut vuosia aiemmin, minkä jälkeen median kirkkaimpaan valokeilaan on nostettu tämän Tom-poika, jonka sanotaan olevan isänsä luomuksen esikuva. Oikea Tom ja fiktiivinen Tommy ovat sekoittuneet ihmisten mielissä niin vahvasti, että nuori mies hankkii elantonsa esiintymällä coneissa, antamalla haastatteluja ja jakamalla nimikirjoituksia.

Jatkuva huomion keskipisteessä olo pelkästään isän saavutusten takia vaivaa Tomia. Mantteli kuitenkin asettuu entistä tiiviimmin hänen harteilleen, kun osa faneista väittää hänen olevan kirjan sivuilta todellisuuteen siirtynyt messias, joka on tullut pelastamaan maailman. Toisaalta jotkut esittävät vakavia syytöksiä, joiden mukaan Tom on pelkkä huijari, joka rahastaa rakastetun satukirjailijan maineella.

Tom päättää ryhtyä selvittämään totuutta itsestään ja isänsä katoamisesta. Näin hän tahtomattaan sotkeutuu salaliittoon, joka on ohjannut historian käänteitä kirjailijoiden avulla.

The Unwritten yllättää kerta toisensa jälkeen. Perinteinen käsitys faktan ja fiktion suhteesta murretaan monin tavoin, mutta aina yhtä perustellusti. Kirjallisuus tunkeutuu todellisuuteen ja klassikot saavat uusia merkityksiä.

Sarja tuo hienosti esiin, kuinka tapamme jäsentää maailmaa, historiaa ja elämää ylipäätään kumpuavat juuri tarinoista. Ilman niitä ympärillämme on pelkkää kaaosta. Ja hän, joka ohjaa näitä tarinoita, ohjaa tapahtumien tulkintoja - ja sitä kautta valintoja, jotka avaavat tulevaisuuden.

John Milton, Mary Shelley, Mark Twain, Oscar Wilde, Rudyard Kipling. Siinä muutamia kirjailijoita, joilla on The Unwrittenissa oma osansa näyteltävänä. Puhumattakaan tarkasti harkitusta sarjakuvallisesta kerronnasta, jossa menneisyys ja nykyisyys, kirjojen kuvitus ja nettibloggaus vuorottelevat onnistuneesti. Sarjalle sopiikin toivoa vähintään yhtä pitkää ikää kuin Carey & Gross -parivaljakon edelliselle mestariteokselle, 75-lehtiseksi kasvaneelle Luciferille.

TONI JERRMANIN MASSIIVINEN SARJAKUVAVUOSIKATSAUS JATKUU TÄHTIVAELTAJA 1/10:ssä. TARJOLLA LÄHES 20 SIVUA VÄRIKKÄÄSTI KUVITETTUA INFOA VUODEN 2009 TÄRKEIMMISTÄ JENKKISARJIKSISTA!