Höyryä ja kryptozoologisia tutkimuksia
Magdalena Hai

Magdalena Hai nousi 2010-luvulla suomalaisten lukijoiden tietoisuuteen. Häntä on kutsuttu kotimaisen steampunkin kuningattareksi, kirjailijaksi, joka toi höyrypunkin suomalaiseen kirjallisuuteen.

Saappaat ovat isot täytettäväksi, mutta Magdalena on ottanut ne haltuunsa seitsemän peninkulman harppauksin. Hän on kirjoittanut niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin, ja hänen Gigi ja Henry -trilogiansa käynnistys oli ensimmäinen suomalainen steampunk-romaani kovissa kansissa. Lisäksi Hain Kaunis Ululian -tarina voitti juuri Atorox-palkinnon vuoden 2015 parhaana kotimaisena tieteis- tai fantasianovellina.

Nörttiys elämäntapana

Hain kirjailijuuden idut kylvettiin jo lapsena, sillä hän tunnustaa olleensa kiinnostunut tieteestä ja historiasta pienestä pitäen. Lapsuuden leikit vakoilijoista ja lumileopardeista muuttuivat niin tosiksi, että niihin alkoi uskoa itsekin. Pian nuori Hai jo kysyikin, entäpä jos ihmeelliset asiat olisivatkin totta. Mielenkiinto siirtyi tieteisiin ja scifiin, ja uteliaisuus ajoi hakemaan ihmeitä maailmasta.

Hailla on aina ollut luomisen tarve, joka purkautui aluksi askarteluna, piirtämisenä, valokuvaamisena ja ompelemisena. Hän alkoi kirjoittaa vasta aikuisiällä, 28-vuotiaana. Akateeminen koulutus antoi valmiuksia perehtyä aineistoon ja pitää käsissään isoja kokonaisuuksia, mutta tiedealalle hän ei kuitenkaan lähtenyt.

– Totesin olevani parempi valehtelija kuin tutkija, Hai luonnehtii nauraen valintaansa.

– Olen aina tarinallistanut ympäristöäni, se on tosi vahva piirre luonteessani. Nuorempana tapasin piirtää tuntemiani ihmisiä, mutta satuolentoina. Yksi poikaystävä oli suosta syntyvä maahinen, toinen roomalainen sotilas. Tavallaan näinkin heidät sellaisina, eli juuri se tarina kuvasi minulle jotain olennaista heistä ihmisinä. Sen takia varmaan otan omatkin kertomukseni todella vakavasti ja kirjoitan sydänverellä. Pyrin aina kertomaan tarinan, joka tavoittaa jotain todellista maagisen, metaforien ja symbolitason kautta.

Magdalena Hai on taiteilijanimi, joka syntyi vuonna 2010, kun netissä alkoi ilmestyä Kryptozoologisia tutkimuksia -niminen sivusto. Nettisivun inspiraationa toimivat 1900-luvun alun kryptozoologiset huijaukset, Loch Nessin hirviötarinat ja Cottingleyn keijukuvat, kuin myös Jorge Luis Borgesin Kuvitteellisten olentojen kirja (1957).

– Tunsin vetoa 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten maailmaan ja tunnelmiin. Ensimmäisissä Magdalena Hai -kuvissahan on sellainen 1920-luvun arkeologi kenttätöissä -viba, steampunk tuli sitten mukaan myöhemmin.

Sivustolla kryptozoologi alkoi raportoida kummallisista ilmiöistä ja havainnoista pienten tarinoiden muodossa. Sivusto leikitteli toden ja tarun rajamailla, ja sen valikoimista saattoi löytää esimerkiksi tahallisen huonosti muokattuja kuvia yliluonnollisista olennoista, leludinosauruksia ja peikon nimeltään Börtti. Mutta projekti kasvoi pian muuksikin kuin savuverhoksi, jonka turvin kirjailijanimen takana piilevä henkilö pystyi toimimaan verkossa.

– Kryptozoologi Magdalena Hailla oli paljon omia piirteitäni, mutta hän oli samalla myös fiktiivinen hahmo, Hai kertoo.

Yksi syy verkkosivuston perustamiseen oli, että Hailla oli iso kynnys antaa tekstejään muille luettavaksi. Verkko oli sopivan anonyymi tapa julkaista tekstejä. Samalla ihminen salanimen takana kasvoi kirjoittajaksi.

ANNE LEINOSEN MAGDALENA HAI -ARTIKKELI JATKUU PAINETUSSA LEHDESSÄ.