Kutzpah

Mielikuvituksellisen yhteensattuman johdosta Ian McDonaldin pitkään odotettu eepos River of Gods sijoittuu täsmälleen samaan maailmankolkkaan ja kaupunkiin kuin Liz Williamsin Empire of Bones. Varanas ja sitä ympäröivä osavaltio ovat pääasiallisena tapahtumapaikkana myös McDonaldin kirjassa. Ajankohta on tällä kertaa vuosi 2047, jolloin Intia on sadan vuoden ikäinen.

Intiasta on tullut pallomme väkirikkain maa, mutta liittovaltio on hajonnut pienempiin ryhmittymiin ja keskenään kilpailevat osavaltiot ovat joutuneet sodan partaalle. Teknologia on kehittynyt valtavasti, minkä ansiosta kurjuus on pääasiassa voitettu. Suurin ongelma on maan pahasti vääristynyt väestörakenne - miesten ja naisten välinen suhde on 3:1, joten turhautuneita nuoria miehiä on runsain mitoin. Mikä luonnollisesti johtaa suuriin sosiaalisiin jännitteisiin.

River of Godsin kahdeksan erillistä tarinalinjaa kuvaavat muutamien päivien hektisiä tapahtumia. Keskushahmoista erityisen mieleenpainuva on afganistanilainen Najia, nuori journalisti, joka saa harvinaisen kunnian haastatella saippuaoopperasarjan tähteä. Sekä saippuasarja että sen henkilöt jännittävine elämänkäänteineen ovat olemassa vain tietokoneen virtuaalisessa todellisuudessa.

Samaan aikaan toisaalla: Bharatin pääministerin neuvonantaja Shaheen Bandoor Khan käy poliittista kamppailua sekä hindulaista kansankiihottajaa että aggressiivista naapurivaltiota vastaan. Ylimielinen pikkurikollinen, Shiv tekee kummia keikkoja isommille mafiapiireille. Lisa Durnau kuskataan avaruuteen ihmettelemään, miksi hänen kasvojensa muodot ovat piirtyneet aurinkokunnan ulkopuolelta saapuneen asteroidin sisuksiin. Thomas Lull jättää Etelä-Intian hippiparatiisin ja lähtee etsimään menneisyyden aaveita. Ja niin edelleen

McDonaldin kuvitelmassa ihmiskunta on ottamassa viimeistä ja ratkaisevaa askelta kohti valtavan jännittävää, suurta tulevaisuutta. Jäljellä on vain yksi ylitsepääsemätön ongelma - ihminen itse. Ja tämän voittamiseksi tarvitaan ihmiskunnan kaikkia mahdollisia henkisiä voimavaroja, politiikkaa, uskontoa ja psykologiaa. Taistelukentäksi nousee Pohjois-Intian täyteen ahdettu ja värikäs suurkaupunki, jonka ihmisresursseissa on ylen määrin sekä diversiteettiä että redundanssia.

Loppuhuipennus muistuttaa lähellä valonnopeutta kulkevien alkeishiukkasten törmäyksiä, joissa tunnetun maailmankaikkeuden lainalaisuuksia on pakko kirjoittaa vallankumouksellisesti uudestaan.

River of Godsin kansien väliin mahtuu kokonainen maailma - todellisia ihmisiä pelkoineen ja toivoineen, kulttuureineen, historioineen ja kohtaloineen. McDonald on nähnyt erityisen paljon vaivaa Intian kuvauksessa. Tulevaisuuden suurkaupunkien kadut ja kujat tuntuvat todellisilta ja teksti vilisee hindunkielisiä termejä ja käsitteitä. Kirja maalailee lukijan eteen niin menneisyyden värikkään kulttuuriperinnön, nykypäivän ylikansoitetun kaoottisen murrosvaiheen kuin palkintona häämöttävän suurenmoisen tulevaisuuden. Tarina ei junnaa hetkeäkään paikoillaan, sillä jokainen luku tarjoaa uuden käänteen, uuden yllätyksen, uuden arvoituksen tai vastauksen.

Oma vaatimaton näkemykseni on, että McDonaldin River of Gods on tämän vuosituhannen ensimmäinen scifi-eepos ja tulevaisuuden klassikko. Toivottavasti se on osoitus siitä, mihin suuntaan spekulatiivinen fiktio on lähitulevaisuudessa kehittymässä.

Romaani on myös mitä parhain esimerkki siitä, miten mielikuvitus voi auttaa meitä näkemään todellisuuden uudessa valossa. Ei, vaan peräti todistus siitä, että mielikuvitus on ainoa keinomme hahmottaa todellisuutta. Sillä eikö todellisuus ole vain yksi lukemattomista vaihtoehtoisista maailmoista ja kuvitteelliset maailmat aivan yhtä todellisia - jos ne vain onnistutaan kollektivisoimaan River of Godsin ja muiden tässä Kutzpahissa kuvattujen kirjojen lailla. Tästäkin näkökulmasta scifi kertoo enemmän meitä ympäröivästä "todellisesta" maailmasta kuin tulevaisuudesta tai mielikuvitusmaailmoista. Se todistaa, että kaikki muutkin tulkinnat maailmasta ovat mahdollisia.



KIMMO LEHTOSEN KUTZPAH ALKAA TÄHTIVAELTAJA 4/04:ssä. Mukana mm. URSULA LE GUIN, NICK SAGAN, CHINA MIÉVILLE, ja K.J. BISHOP.