Catherynne M. Valente
Tyttö, joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla
The Girl Who Circumnavigated Fairyland in a Ship of Her Own Making
Suom. Sarianna Silvonen. Gummerus
Catherynne M. Valentea ei turhaan pidetä yhtenä nykyfantasian kiinnostavimmista nimistä. Kiinnostava on myös hänen ensimmäisen suomennetun teoksensa syntyhistoria. Kuten Tähtivaeltajan numerossa 4/12 valotettiin, kirja syntyi alunperin yhden Palimpsest-romaanin näkökulmahenkilön lapsuuden lempiteokseksi - ja vasta myöhemmin Valente äityi oikeasti kirjoittamaan tarinan paperille.
Tyttö, joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla on tavattoman viehättävä tulkinta klassisten satujen parhaista perinteistä. Käsiteltynä omintakeisella ja kiehtovalla tavalla.
Kirjan päähenkilö on 12-vuotias Syyskuu, joka tempaistaan äkkiarvaamatta kotoaan Amerikan Keskilännestä Satumaan ihmeiden keskelle. Alkuun riemastuttavalta tuntuva tilanne vaihtuu asteittain synkempiin sävyihin, kun paljastuu, ettei Satumaassa ole kaikki kohdallaan.
Kolmen noidan toivomuksesta Syyskuu lähtee tutkimaan Satumaan saloja ja hakemaan kadotettua taikakauhaa takaisin. Retkellään hän kohtaa maagisen maailman asukkeja laidasta laitaan. On ilkeä kuningatar, tuulenhenkiä, puhuvia tavaroita sekä toki myös lohikäärme, joka opettaa sydämettömälle tytölle ystävyyden merkityksen.
Lapsipäähenkilön käyttö johtaa helposti myös kerronnan lapsekkuuteen ja pahimmillaan alentuvaan suhtautumiseen lukijaa kohtaan. Vaikka tässäkin kirjassa lukijaa puhutellaan suoraan, sävy on tasavertainen eikä makeilevuudesta ole tietoakaan.
Juuri tämä taitavilla kerronnallisilla keinoilla saavutettu kumppanuus on yksi kirjan suurimmista ansioista. Tarina ja päähenkilö tulevat lähelle lukijaa ja ovat helposti samastuttavia. Syyskuu on reipas lapsi, joka selviää neuvokkuudellaan vaikeistakin pinteistä. Sukupuoliroolejakin ravistellaan liikaa alleviivaamatta.
Valente onnistuu pukemaan vakavat teemansa - yksinäisyyden, avuttomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden - romaanin kohdeyleisölle sopivaan muotoon. Samalla kirja on kuitenkin uppouttava lukukokemus myös aikuisille ja yltää Ursula LeGuinin Maameri-sarjan tavoin universaaleihin merkitystasoihin.
Tyttö, joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla on myös kielellisesti herkullinen teos. Sanastoa suvereenisti taivutteleva teksti on ollut suomentajalle varmasti haastava tehtävä, mutta lopputuloksena on syntynyt niinkin kutkuttavia tuotoksia kuin hiisiäisiä ja pyöryeitä. Ne lisäävät osaltaan Satumaan muutenkin upeaa ihmeen tuntua.
Kirjan miljöö ja sivuhenkilökaarti ovat pokkauksen velkaa niin Liisan seikkailuille Ihmemaassa kuin brittiläiselle keijusatujen kaanonillekin. Viime kädessä rikas kudelma on kuitenkin osoitus Valenten omasta hurjasta mielikuvituksen lennosta.
Kahdesta itsenäisestä puolikkaasta koostuvat nasnas-olennot, elävien villipolkupyörien vaeltavat laumat ja kulkijat risukimpuiksi muuttava metsä ovat vain esimerkkejä kiehtovista ajatusleikeistä, jotka saavat sekä hupaisan että pelottavan muodon Valenten varmoissa käsissä.
Elli Leppä
LISÄÄ KIRJA-ARVIOITA PAINETUSSA LEHDESSÄ.
Mukana mm.
Iain Banks: Siirtymä
Ahmad Khalid Tawfiq: Utopia
Leena Krohn: Hotel Sapiens
Anne Leinonen: Viivamaalari
Hannele Mikaela Taivassalo: Nälkä
Thomas Sand: Myrsky
Peter Higgins: Susikoiran aika
Stephen King: 22.11.63
Kami Garcia & Margaret Stohl: Lumoava kirous